Pikapäivitys. Nemo eli nykyisin Tempo, muutti eilen Haminaan tutun koiraharrastajan hoiviin. Alku ei ole ollut kovin helppo, mutta suunta näyttäisi olevan oikea.

Ikävä oli todeta, että koiraa ei oltu hoidettu kunnolla. Pihassa viettänyt aikaansa lyhyessä narussa, eikä koulutuksesta tietoakaan. Ei tuntenut edes nimeään... tai sitten ei halunnut tuntea. Mitään rajoja ei ole. Siitä uudella emännällä jo hampaan jäljet ranteessa todisteena. Koira hoitanut kuusihenkisen perheen johtajan hommia, ainakin omasta mielestään. Tänään jo iltapäivällä reagoinut kieltoon ja alkanut hakea kontaktia, vaikkakin murjottaa vielä eteisessä omissa oloissaan.

Aika näyttää tuleeko Temposta vielä koira vai onko viisaampaa tehdä muita ratkaisuja sen suhteen.