Meidän pikku Maire Koiranen oli taas pitkästä aikaa eilen näytelmissä. Aamulla startattiin kasvattajan kyydillä kohti Lappeenrantaa. Rouvalla oli hyvänä matkaseurana portugeesiuros Lee ja Leen kaksi kolmekuista urospentua, jotka ovat myös Marun tyttären, Helmin, poikia.

Näyttelyssä Lee ja Maru jakoivat yhteisen yksiön, naapurina Leen juniori-ikäinen tytär Rosa, joka on Marun tyttären, Pinnin, tytär.

Maru oli tapansa mukaan innoissaan kuin pieni ilmapallo. Hyvä että pysyi kehässä käsissä! Rotukehässä narun perässä roikuin minä, isossa kehässä kasvattaja Eija. Hyvin meni. Maru oli PN2, Rosan ollessa VSP. Maru oli tietty myös ROP- veteraani ja myös BIS1 veteraani! Uroksissa voiton vei Lee, ollen ROP ja RYP2!

Maru ja vävypoika Lee odottelemassa kehään pääsyä.

Maru isossa kehässä

Kyllä se vaan on kaunis, vaikka huonosti tuosta kuvasta mitään näkee. Ei oikein valo riittänyt.

Kotona oltiin vasta yhdeksän aikaan. Matka kun hieman venyi muutaman mutkan takia. Minut pudotettiin Siltakylään. Diiva kun oli siellä odottelemassa poikansa luona. Aapon mamma kävi päivällä ruokkimassa ponipojat ja pelasti samalla Diivan yksinäisyydestä. Saunaankin pääsin ja sitten kotiin. Hevosten iltatoimien jälkeen, ruokaa suuhun ja nukkumaan. Ei tarvinut kauheasti nukkumattia huudella. Taisi olla jo valmiiksi odottamassa.

Tänään onkin sitten taas jatkettu tutuissa puuhissa. Tarhasta on kärrätty kilokaupalla hevonpaskaa, eikä loppua näy vieläkään. Tarhan laajennus suunniteltu loppuun. Kunhan lumet sulaa kokonaan, että saa pohjan tarkastettua suurempien ansapaikkojen varalta, pojilla on taas lisää tilaa juoksennella. Tytöt tietty auttoi parhaansa mukaan... Samoin myös ponipojat.

Tässä lepotauolla pihassa